Seison valkoisella sillalla kamerani kanssa kuvittelemassa. Sen tähtäimeen osuu leikkiviä lapsia, lintuja ja sinisenä lainehtiva vesi. Kummastelen, miten lapset vedessä oikein tarkenevat ja kääräisen takin tiukemmin ymprilleni. Sillalta kulkumme suuntautuu metsään.
Metsässä, luontopolun varrella riitti kuvattavaa. Kannon sisään joku oli taituroinut puisen pallon, se ihmetytti puumiestä. Metsäkurjenpolvi ihastutti luonnon kuvaajaa. Pikkuinen miehenalku juosta viiletti edellämme tukka hulmuten.
Puun veistämisen erityisosaamista, yritin kuvitella miten se on tehty.
"Lehdokki, orvokki vuokko ja moni muu."
Koko metsän pohjaa peitti kielomatto. Metsäkurjenpolvet loistivat metsän vihreyden keskellä kuin tähdet. Ojakellukkakin pääsi kuvaan. Nöyrästi se taivuttaa kukintonsa alas.
Metsässä on hyvä hengittää.
"Puissa linnutkin viheltää, tuuli törmää ja temmeltää. Kuitenkin puu on hiljaisin paikka, jossa sydänkin kuulla lyöntinsä voi." /Kirsi Kunnas
Olemme saapuneet lähtopisteeseen. Kuin tilauksesta paikalle lipuu sorsapari. Nämä Lohjan Liessaaren tienoilla asustavat linnut ovat kesympiä kuin muutaman sadan kilometrin päässä olevat serkkunsa.
Jos satutte paikalle, käykäähän tutustumassa Liessaaren luontopolkuun ja sen vehreään maisemaan.
Souda souda sinisorsa......
Kommentit