Olen mielialakokki. Harrastan usein perinneruokia, ruokia, joita voi jopa kolmena päivänä viikossa lämmittää. Keitot ovat vakiokamaa, joskus ne jopa paranevat muuttuessaan ensi-iltaruuasta perinteiseksi sapuskaksi, eli perinneruuaksi. Television vaikutustako lienee että joskus se jysähtää päähän oikein kunnolla, nimittäin kokkihattu. Silloin kypsennetään, haudutetaan, paistetaan ja grillataan oikein sydämen kyllyydestä. Silloin ruokapöydän alla on useampi pari jalkoja ja silloin suorastaan riemumielin häärii keittiössä. Ruokakehuista huumaantuneena keittössä hehkuu hellan lisäksi myös emännän posket.

Nyt on kesäkurpitsojen aika. Ne kasvavat nyt kuin sienet sateella. Niinpä niitä tulee ujutetuksi vähän joka ruokaan. Tässä yksi tapa laittaa kesäkurpitsaa. Leikkaa kurpitsasta viipaleita pituussuuntaan. Ripottele suolaa niiden pinnalle, (sillä konstilla ajat vedet kurpitsasta ulos). Kuivaa kurpitsat ja jauhota ne. Kääntele kurpitsat kananmunaseoksessa ja lopuksi kierittele ne parmesaanijuustoraasteessa. Paista kurpitsaviipaleet pannulla öljyssä ja laita uunivuokaan, vuorotellen tomaatin ja juustoraasteen kanssa.

Tomaatin voit korvata purkkitomaateilla. Mausteeksi voit lisätä basilicaa ja persiljaa. Tähän ruokaan voit käyttää kaikki jääkaapista löytyvät juustokannikat.

Valmiina ruoka on hivelevän hyvää, niin jos tykkää kesäkurpitsan mausta.

Jälkiruokana lämmin omenapiirakka toimii mainiosti jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa. Joskus voi jopa käydä niin kuin kuvassa, että hakiessani kameraa piirakasta oli salaperäisesti kadonnut aikas pala.

Hyviä hetkiä keittiössä ja ruokapöydässä toivoo Kaanon.