Hiki laiskan syöres, vilu työtä tehres.

Sananparsilla kasvatettu hakee sananparsista tsemppiä arkeensa silloin kun kaikki työhön liittyvä tökkii. Vilu on ollut päivittäinen vieras. Kylmyys tuntuu hidastavan arkiaskareenikin, ajattelusta puhumattakaan. Sateen jälkeen odottaa poutaa ja pitkän toimettomuuden jälkeen toimeliasta jaksoa.

Hakisikohan oppia luonnosta? Istahtaisi pientareelle seuraamaan pienten kärpästen elämää pajupensaassa.

Näkisikö paremmin jos pesisi kasvonsa torvijäkälän kasteisessa vedessä?

Istuisiko puun juurelle kuuntelemaan sen ikiaikaista huminaa?

Luonto teki sen taas. Ja pysähtyminen.

Murheesi suista, ilmasta puista, soi riemulaulu, herää jo maa...Ja ihminen!