Lauantain ja sunnuntain välille ennustettu pakkasyö vauhdittaa laiskimmankin kokki kolmosen lieden ääreen. Nyt on tomaattien säilömisen aika. Niiden valmistaminen pastaan, pizzaan ja keittoihin sopivaksi, pani minuun eilen vauhtia. Tein tomaatteihin viillon ja kalttasin ne kuumassa vedessä. Kuorin ja laitoin ne kattilaan öljyssä haudutetun valkosipulin kanssa. Lisäsin mustapippuria, persiljaa ja rucolaa ja pyöräytin tehosekoittimella soseeksi. Sottaista ja aikaa vievää puuhaahan se on, mutta uskon, että työ palkitsee tekijänsä.

Omenasoserundi on jatkunut jo pitkään. Tässä vaiheessa luulisi, että kellarissa olevien sosepurkkien rivistö olisi melkoisesti yliarvioitu määräältään. Aamuisen kaurapuuron kruunaava hillosilmä tekee vuoden mittaan selvää jälkeä hillorivistössä. Myös etelän muuttolintuset saattavat saada pussukoihinsa hilloa. Ja ettei elämä tulisi liian yksinkertaiseksi, ämpärillinen Aune-päärynöitä soseutui hilloksi eilen,.

Myös metsä jakelee antejaan. Silloin kun sitä vähiten odottaa löytyy ämpärillinen kanttarelleja ja muutama orakaskin. Iloa ja riemua!

Puolukka on tehnyt täällä hyvän sadon. Käsin poimiessa tulee usein syödyksi tertullinen punaisen punaisia metsän herkkuja.

Amiraaliperhonen käväisi ilahduttamassa päivääni. Suostui hetkeksi poseeraamaan kesän viime kukassa.

Ihania syksyisiä päiviä blogini vierailijoille toivottelee Kaanon!