Seitsemäs piikki napsahti poikki kevätkammasta. Pakkasta on -10 astetta. Aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta.

Pureva tuuli sai aikaan sen, että nopean kuvaamisen jälkeen syöksähdin sisään ja kääriydyin villaiseen. Tässä on toinen  kuvauskohteeni, ruusupensas ja siitäkin pääsi mukaan vain yksi oksa. Vertailun vuoksi laitan mukaan toisen tällä viikolla otetun kuva samasta oksasta.

Ylimmässä kuvassa tuuli on puhaltanut lumet pois ja alin kuva kertoo alkuviikon näkymän. Yritin tänä aamuna kuvata varpusia ikkunan läpi. Ne olivat asettuneet vieri viereen somasti kuusiaidan uumeniin. Vain välähdys ja koko parvi  lensi pois kamerani ulottumattomiin. Minulla on vielä pitkä matka kuljettavana, että täyttäisin lintukuvaajan saappaat.

Iltaisin kevätkampakuvaajaa on hemmoteltu taivaan väriloistolla. Taivas hohtaa, aivan kuin  vaaleanpunainen kevätkeiju liitäisi siellä helmat heiluen.

Suomi teevee on liittänyt ohjelmistoonsa " tavallisen tallaajan sään." Tästä innostuneena kirjoittaja mielikuvitteli itsensä kyseisen sään loppukevennystytöksi. Heh-heh! Suoritti ensin leikkimielisen gallupin ystäviensä keskuudessa. Kysymys kuului, mikä on sinun mielestäsi ensimmäinen kevään merkki? Ja sitten vastauksiin. Varmin kevään merkki on kun:

- varikset ovat maantiellä
- kun pyykin voi kuivattaa ulkona
- räystäät vuotaa ja katuojat solisee
- kun alkaa räpläilemään siemenpussien kanssa
 
 
Vaikka tiedän, että nyt on talvi  ja hiihtäjät riemuitsevat, niin annan itselleni luvan mielikuvitella keväästä. Sillä kevääni on täällä, ajatuksissani, auringonpaisteessa ja lintujen laulussa.
 
Lisää kevätkampakuvia on täällä.