Kilpailu on kerännyt pilkkimisestä innostuneet kalastajat yhteen. Toppahaalareihin pukeutunut joukko naisia ja miehiä tarinoivat vilkkaasti rannan tuntumassa. Kilpailuun osallistujat kantavat saaliinsa punnitukseen, sillä kilpailu on ohi.  Me, jotka vasta saavumme kalastusaikeissa odotukset korkealla saaliin suhteen, kierrämme heidät ja heidän kalapussukkansa kaukaa. Ajamme suoraan meren jäälle, sillä parkkialue on täynnä kalastajien autoja. Lokit ääntelevät voimakkaasti.Kalastajat ovat kaataneet särkisaaliinsa meren jäälle ja lokkien parvessa käydään hurjaa taistoa ilmaisesta ateriasta.

Siipisulat viuhuen ne syöksyvät yhä uudelleen kohti kaloja. Seuraan kameran linssin läpi niiden taiturimaista syöksyä kohti särkiapajaa. Äkkiä havahdun tuttuun ääneen. Joutsenen kalkatus kaikuu korviini lokkien metelin seasta. Korkealla pääni yläpuolella joutsenpari lentää eteenpäin. Ne lähtee syksyin, palaa keväisin..Niillä tuntuu olevan kova kiire, enkä saa niitä kameran tähtäimeen. Taitavat vähän pelätä lokkien meluisaa ja aggressiivista joukkoa.

Päivä on tuulinen. Taaperran hangessa kuin ankka, sillä vaatekertojen paljous haittaa kävelyä. Aurinko on sulattanut lunta ja saapas muljahtelee sohjossa miten sattuu. Tuulen suojaa ei tahdo löytyä. Asettaudumme pilkkimään selät vasten tuulta. Myssyn, hupun ja huivin läpi puhaltava tuuli karkottaa muut äänet. Lokit ovat asettautuneet lähellemme yhteisrintamaan. Hekin ovat tuoreen kalan toiivossa.

Äkkiä siimä kiristyy. Nopeasti kelaan saaliini meren jäälle. Olemme osuneet särkiparveen. Välittömästi pilkin laskemisen jälkeen kala käy kiinni, uudelleen ja uudelleen. Särkisaalis on mittava, mutta missä ahvenet piileskelevät? Päätämme juoda kahvit ulkoilmaravintolassa. Tuskin olen päässyt kymmenen askeleen päähän kaloista, kun lokki iskee niiden kimppuun. Kas näin se käy!

Yhdellä päänheilautuksella lintu nappaa kalan kulkusuunnan mukaiseksi ja nielaisee sen äänen suuntaan.