Syksy on tullut. Ilmat viilenneet ja illat pimentyneet. Kuvittelija on kaivanut kaapistaan syysgarderoopin parhaat päälle ja loput tuulen puolelle kainaloon. Syysahdistusta kaikin voimin vastusteleva kuvittelija leikkii päivittäin viimeisten valonsäteitten kanssa jääthän- vielä -hetkeksi-leikkiä. Mutta säteet katoavat milloin pilven, milloin metsän taa ja puseron sisälle hiipii syys niin surumielisine kasvoineen. Vakiokohteet olen kuvannut kuitenkin auringon paistaessa, paremman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Tässä kotoinen omenapuurivistö, vai voiko neljä isoa ja yksi pieni omppupuu muodostaa rivistön?
Mökillä vietetyt kaksi päivää yllättivät meidät. Aamukasteassa maassa ei lojunutkaan enää omenoita, vaan pienen sorkkaeläimen jälkiä ja miltei loppuunkalutut omenarontit. Ilmeisesti loppukesästä bongaamani peura on lapsensa kanssa käynyt yöaterialla. Päätimme urakalla ryhtyä vahtimaan, kuka käy ja milloin ruokailemassa. Liian mahdoton tehtävä toteuttaa, jompi kumpi aina nukahti, eikä näkyvyys ulos säkkipimeällä mahdollistanut aukotonta vartiointia.Supikoiran havaitsimme ikkunasta. Tietääkö kukaan syökö supikoira omenoita? Mökkivakiokohteen puista ovat omput melkein kokonaan tippuneet alas.
Puolukkaa tulee nyt kohtalaisesti siispä lepotauko on poimajallekin paikallaan, ja mikäs on ollessa tässä maisemassa?
Säät vaihtelevat syksyllä nopeasti. Aamuinen sade saattaa vaihtua päivän mittaan auringon paisteeksi, tuulen suunta oikuttelee ja lämpötilatkin ovat ailahtelevia. Monena syksyinen sää. Pilvistä puhumattakaan.
"Mun sydämeni tänne jää..."
Kanttarellit ovat suorastaan riehaantuneet kasvamaan. Tuskin muistan vastaavaa.
Auringon kehrän kieriessä metsän taa, sen viimeiset säteet vastapäätä olevan saaren puissa leikkivät hetken kadoten lopulta kokonaan. Kuvittelija kääräisee puseron tiukemmin itseään vasten. Kylmä tuulahdus käy läpi vaatteiden joten kiiruhdan nopeasti mökin lämpimään. Oliko tarpeen leikkiä reipasta ja pulahtaa kaksi kertaa saunasta järveen, kysyn vaan? Minäkö reipas, Pah?!
Täälläkin kampataan
Kommentit