Sain Floralta ja Harakalta tämän blogisisko tunnustuksen. Olen otettu tästä tunnustuksesta, kiitos!

Samalla se sai minut pohtimaan  blogisiskoutta. Ihana blogisisko tunnustus lämmitti mieltäni ja sana ihana lisäsi siihen rutkasti tehoa. Katsooko blogisisko kanssani samaan suuntaan? Voisiko hän painaa peukkua, kun ajatuksemme kohtaavat? Kulkeeko hän kanssani maisemaan, nähden luonnon vihreänä voimaa antavana ja tärkeänä osana elämää?

Äidilläni oli tapana sanoa kahdesta ihmisestä jotka viihtyivät hyvin yhdessä, että he ovat kuin Bergin kaksoset. Meitä kaksosia on täällä lukematon määrä, samoin ajattelevia ja tuntevia ihmisiä. Kun vierailen sinun blogissasi ja luen mitä olet kirjoittanut, katson kuvat joita olet ottanut ja vielä vähän enemmän.  Joskus miltei kiljaisen ääneen, kun kohtaan sukulaissielun. Mutta miten sen sitten kommentissani ilmaisisin?

Virtuaalimaailmassa käymme vierailulla toistemme luona, mutta harvemmin tapaamme. Joskus emme jätä itsestämme muuta merkkiä kuin yhden numeron  lisää blogin laskuriin.

Ilot lisääntyvät ja surut puolittuvat täällä blogistaniassa. Blogisiskous on tullut jäädäkseen.

Tänään ajattelen teitä lämpimästi te ihanat blogisiskot. Kiitos, että olette olemassa. Olette kaikki ansainneet tämän tunnustuksen.