Joudun kauan maistelemaan tätä uutta sanaa. Yritän ymmärtää, mutta sikamakeen sisäistämisestä en voi vielä puhua. Kun hain sanalle vastineen todellisuudesta se alkoi elää. Tokihan minä maalaistyttönä sian tiedän ja makeaakin on tullut maistelluksi runsaastikin elämäni varrella. Juhannuksena sikamakee sitten pläjähti väellä ja voimalla tietoisuuteni. Olinhan suunnitellut saunomisen oheen koivunlehtinaamiohuvin, jonka tarkoitus oli virkistää ja poistaa rypyt allekirjoittaneelta ja tuottaa iloa lähimmilleen.



Näin homma etene.. Ensin käydään lehtosessa katkomassa koivun oksia maanomistajan luvalla. Sitten kipaistaan saunaan ja lauteilla naamiohuvit alkavat. Kasvot kastellaan huolellisesti. Sitten riivitään koivunlehdet oksista ja plätätään kasvoihin kiinni. Heitetään kiukaalle vettä ja annetaan virkistävän koivunlehtinaamion hoitaa kasvojen kurtut ja vaot huitsin Nevadaan. Tässä vaiheessa nauruntyrskähdykset tahtovat pilata naamion paikallaan pysymisen. Kipaistaan saunan porstuaan ja tarkistetaan peilistä että naamio
on pysynyt paikallaan. Noin puolen tunnin kuluttua pulahdetaan järveen. Naamio jää iloisesti keikkumaan laineille. Samalla tuntuu kuin naamion vaikutus alkaisi välittömästi. Kasvot lämpenevät ja tuntuu kuin joku nyppisi niitä. Saunan jälkeen kevyt voitelu etanavoiteella ja avot, siinä se. Muu seurue jää jännittyneenä odettelemaan tulosta naamion tulosta.




Nature-malli kesä"tytöstä" on valmis juhannusillan leikkeihin. Naskartelija kuului mutisevan jotain silmälasien uusimisesta, mutta kuvittelija sai saunasta melkomoisen energialatauksen, joten kokeilu jatkunee...Eiks vaan olekkin sikamakee ja ihon pinta siliä kuin järven peili?



Iloitkaahan kesästä ihmiset!