Uskomattoman kaunis sää on lämmittänyt eilen ja tänään meitä syksykohmeisia.  Aurinko on paistanut pivettömältä taivaalta ja tuuli on laulanut leppeämmin. Vakiokohdekin on alkanut saada väriä. Tosin hitaasti, mutta kumminkin. Hevoskastanja näytti kolmen aikaan iltapäivällä syksyiset kasvonsa kuvaajalle.


Ja kyllä niitä keltaisia lehtiäkin voi nähdä ainakin lähikuvassa.


Kastanjan möhkylät käyn keräämässä aamuisin puun juurelta omiin askartelutarkoituksiini. Pudotessaan ne halkeavat ja paljastavat kauniin ruskean hedelmän.


Kuvittelija on vaeltanut metsässä ja kävellyt vahingossa sellaiseen puolukkapaikkaan, ettei aikaisemmin milloinkaan. Eväspussit täyttyivät hetkessä makoisista puolukoista. Tiedättehän mitä ahneesta sanotaan? Niinpä. Eli uudelleen puolukoita poimimaan piti päästä parin päivän kuluttua. Nyt paikan oli jo löytäneet muutkin marjastajat, mutta yli kaksikymmentä litraa marjoja on kelpo saalis. Mikä maku!!


Tämäkin kuva liittyy syksyyn, vaikkei ensteks luulisi. Betonitaidetta raparperilehden avustuksella. Käsityöpiiri repäisi alkajaisiksi taidetta betonista ja kanaverkosta raparperinlehteä apuna käyttäen. Kuvittelija on ihan innoissaan ja tämä taidemuoto jatkuu varmaan keväällä.


Mutta nyt, aurinkoista syksyn jatkoa kaikille! Täällä on lisää syyskampoja.