Tänään alkava lauantain aamukampa liikkuu jouluisissa merkeissä. Löysin itsestäni innostuvan lapsen mitä askarteluun ja muuhun jouluun liittyvään puuhasteluun tulee. Joulukorttien väsääminen on riemullista puuhaa. Osoitteiden kirjoittaminen kuluttaa paljon enemmän energiaa. Kortit odottavat itsenäisyyspäivää, joka on minun perinteinen korttien kirjoituspäiväni.


Olen ihastunut luomukransseihin. Tarvikkeet olen kerännyt luonnosta, tosin appelsiinit on ostettu ja viipaloitu kuivumaan ennen kranssien koristelemista. Pohjan tein jo syksyllä humalan varsista, josta saa kieputettua mainion pohjan.


Kuumaliimalla kiinnitin appelsiinikiekot, havoskastanjan möhkylät ja korallikakukan oksanpalat kranssiin. Samalla tuli sormiin pari palohaavaa kuumaliimasta ja kynsiin uusi liimainen päällys. Mutta mitäpä ihminen ei tekisi taiteen vuoksi. Heh-heh


Tässä seuraava naskartelun kohde. Olen kieli poskessa neulonut joulupalloja ja kolme päättelemätöntä palloa keikkui edessäni oksalla, kun yritin saattaa ne houkuttelevaan muotoon kuvassa, Onko tulos kaiken vaivan väärti, sitä en osaa sanoa, mutta innostus on ollut megalomaanista.. Aioin tehdä monta erilaista kuviota, mutta tyydyttävään lopputulokseen pääsee myös yhdellä kuviolla värejä apuna käyttäen.

Joulukalenterikuvani on suolta, joka toistaa (ja loistaa) joulun värejä parhaimmillaan.


Ulkona paistaa aurinko ja lämpöasteita on kolme plussa puolella.


Lunta ei ole edes luvassa, eikä pakkasista tietoakaan, mutta ensimmäinen askel kohti joulua otetaan huomenna ensimmäisena adventtina.



Täällä voit katsoa lisää joulunodotustunnelmia.