Ei passais päästää ajatuksiin otsikon kysymystä, sillä muutenkin aivo ehtii kiertää monen monta kehää ja usein päätyä umpikujaankin ajatuksineen.Vene seilaa rasvatyynen järven pinnalla ja uistin liukuu vedessä milloin syvemmässä, milloin matalammassa korkeudessa. Kuhat nimittäin ovat kadonneet syvistä vesistä. Veden lämmitessä ne lekottelevat rantojen läheisyydessä ja kivien kauloissa. Niin minä luulen. Kalastaja taas luulee, että pitää kahta ahkerammin yrittää, kun ei tunnu näpyn näpyä. Meissä on se ero, että toinen toimii fiilispohjalta. Kun aurinko on passelissa asennossa taivaan kannella, kun tuuli on suotuinen, kun mieli on ulappa-orientoitunut, kuvittelija on valmis kalastamaan. Lähdetäänkö?

No, mennään sitte, muttei sieltä nyt kalaa tule, kuulen vastauksen. Veneen saattaminen iskukykyiseksi on kalastajan puuhia. Minä asetan sirot neljänkymmenen numeron 'kroksini' etutuhdolle ja aistin ilmaa kevyttä kuin tuuli. Kannan pehmusteet pyllyn alle( niin kuin niitä ei olisi omasta takaa) ja kalastus voi alkaa.

Pilvet seilaavat vedessä. Riippakoivut riiputtavat oksiaan. eli olosuhteet ovat mitä mainiommat kalan tulla, mutta ei. Nyt ei näpy käy. Siimat pysyvät löysinä ja mieli aavistuksen kireämpänä, ainakin toisella meistä. Kalastajan luonteelle pelkkä huviajelu ei ole extremeä. Kuvittelija on onnessaan. Ajatusmatto pitenee samaan tahtiin kun Johnson kuljettaa meitä järvellä eteenpäin.

Päätin suositella koivunlehtihoitoa kehä kolmosen sisäpuolelta vapaaksi päässeille. Iloiset ja raikkaat ilmeet kertovat seuraavana päivänä, että he olivat tarttuneet ideaan. Koivunlehdet kasvojensa peittona, he näyttivät ainakin digikuvissa iloisilta metsänpeikoilta. Kesälomalaisen luontoparantaapäivänä koivunlehtinaamioissa ja saunan höyryissä.

Kala nappaa kiinni. Havahdun aikaan ja paikkaan ja tunnen nykimisestä, että koukussa on ahven. Aika komea kölli.

Iso kala on tänä kesänä jäänyt haaveiden tasolle. Miksiköhän se on niin tavoiteltavaa? Pienet kalat maistuvat maukkaammilta ja tuskin innostuisin täytetystä vonkaleesta seinällä, vaan mistäpä sen koskaan tietää? Enpä luullut sen historiallisen verkon laskun jälkeen koskaan hurahtavani kalastukseen. Ja tässä sitä nyt ollaan puhtaan kaulan kanssa. Harrastusmielellä puuhastelemassa.

Käännämme veneen kokan rantaa kohti. Puntussa ui kaksi ahventa. Kuha päätti pysyä piilossa. Viisas päätös kuhan kannalta. Mökille päästyämme kalastaja syventyy 80-luvun Seuraan ja kuvittelija hiippailee piirustusvälineet kainalossa rantaan. Jos ei tule kalaa, niin aina voi kokeilla mielikuvaharjoittelua piirtämisen avulla.

Kireitä siimoja kaikille kalastajille!