Viikon 44 kuvani on;

Olisi jo siitä pitänyt arvata kun laitoin kameran auton takaistuimelle, että kuvattavaa löytyy matkan varrelta. Kolmas kohtaaminen tänä kesänä. Aina yhtä yllättävä. Tilanne on nopeasti ohi ja tunnot kulkevat samaa rataa, olipa se iso. Nyt olen oppinut sen, että hirvikolareita on miltei mahdoton varoa. Hirvet eivät tule suojatietä pitkin oikealta vasemmalle. Eivät noudata liikennesääntöjä, eivätkä pelkää autoja. Suojelusenkelimme on kulkenut valppaana rinnallamme. Olemme toistaiseksi välttyneet onnettomuudelta, mutta...on se iso eläin, kun sattuu kohdalle.

Katso täältä lisää viikon kuvia.