Tekemättömättömien töiden paljous on vieroittanut kuvittelijan tietokoneen imusta. Lapin lumo joka pitää tiukasti otteessaan, johti siihen, että olin miltei unohtaa mitä keittiössä tehdään. Valkeat kuulaat lepäilivät omppupuiden alla ja katselivat mielestäni syyttävästi silmiin; Etkös aio meille mitää tehdä? Lattioiden villakoirat kieriskelivät ees taas lattialla. Tekemättömien töiden paineessa on vaikea elää, siis toimeksi veli Ponteva.



Omppusato oli vuorossa ensimmäisenä. Valkeat kuulaat näyttivät meille, ettei tyhjää tarvinnut kaluta. Isoja puhtaita kuultokylkisiä omenoita oli ilo pilkkoa, kunhan ensin pääsi alkuun. Kohta sosekattila kiehui ja kuohui. Väkevä omenasoseen tuoksu levittäytyi koko huusholliin. Senjälkeen olikin ihan pakko tarttua siivousvälineisiin. Lupasin itselleni että siivoan vain vähäsen ja jos oikein tökkii, pidän pitkän lepotauon. Tämä sabluuna sopi minulle. Hitaasti kiirehtiminen tuotti tulosta. Nyt istun tyytyväisenä tietokoneen vieressä ja nuuhkin "ah niin kultaista kotia." Asetan muutaman kukan maljakkoon, se on siinä, palkinto päivän aherruksesta.



Mökillä käytiin päivittämässä sikäläiset omenapuut. Kauriit olivat kulkeneet tuoksujen perässä ja löytäneet piskuisen omppupuun kaikki omenat saaliikseen. Riitti sieltä vielä keräiltävää peurojen ruokintapaikalle vietäväksi. Sunnuntai oli kesäisen lämmin ja aurinkoinen päivä. Ruohonleikkurin perässä kulkija saattoi palata aatoksissaan tunturiin ja kuvitella Saanan huipun pilvien muodosta.



Hääriessäni lämpimän hellan loisteessa ruuanvalmistuspuuhissa, juolahti mieleeni tuuma; Miksenpä kävisi pulahtamassa järveen, hyvin se sujui Kilpisjärvelläkin virtaavassa purossa toisten näyttäessä esimerkkiä. Ei aikaakaan kun toteutin aikeeni. Naskartelija tuumi katsellessaan vettä valuvaa "Afroditeaan", katsos vaan, Kilpisjärven tauti on iskenyt täälläkin. Pintaverenkierto elpyi ja vuosia karisi muutama, viileän veden vaikutuksesta.



Kuvakirjan teko Kilpisjärven maisemista kutkuttaa kuvittelijaa. On vain valittava oikea päivä ja tietty fiilis ja sitten se tuttu tunne; "Kylä lähtee", niin kuin Kummelin pojilla aikoinaan. Sitä ennen on palattava arkisten askareiden pariin. Pakastin pitää sulattaa ja järjestellä uudelleen. Ja todeta taas, kuten niin monta kertaa aiemmin; On ihminen aikamoinen hamsteri luonnoltaan.



Kilpisjärvi mielessäin, on Kilpisjärvi mielessäin.....