Häpeäkseni minun on tunnustettava, että lenkeistä tutuin on pitkään ollut HK:n sininen, mikä on helppo todistaa, sillä ahistaa, ahistaa. Virtuaalinen kierros täällä blogistaniassa lenkkipoluillanne on herättänyt minussa itsetutkistelun, pitäisikö minunkin aloittaa taas kerran aktiivinen liikkuminen. Eilen illalla oli passelin viileää ja intokin kohdallaan joten lenkkitossut jalkaan ja menoksi. Nyökyttelin päivänkakkaroille lähtiessäni ja varmemmaksi vakuudeksi sanoin itselleni, hopi-hopi, tossua toisen eteen..

1247297369_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lenkkipolku odottaa kivenheiton päässä. Se kiertelee ja kaartelee metsän uumenissa. Siinä on pieniä nousuja ja laskuja, sykettä voi nostaa juoksemalla. Varmemmaksi vakuudeksi kurkkaan kuitenkin taakseni, ennenkuin ryhdyn tuumasta toimeen. Sydän pompottaa villisti muutaman juoksuaskeleen jälkeen, siis kävelyä..

1247299404_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Metsä soi erilaista musiikkia. Haavanlehtivärinään yhtyy heinänkorsien suhina. Jalkojen tömähdys pehmellä tiellä toimii rumpuina. Linnut helisyttävät symbaalejaan. Musiikkia täydentää lähisuolta nouseva tuoksu.

1247298295_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kun aurinko pilkahtaa pilven raosta, se värjää säteillään suo-ojan pohjassa olevan ruohotuppaan kirkkaan vihreäksi. Ah, eikö tämä ole onnea?

1247298872_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Virna virnuilee minulle polun vierestä, se kysyy, miksi sitten jäät niin usein sohvan ja jääkaapin koukkuun?

1247298701_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

En osaa vastata sille, jään sitä miettimään.

1247298017_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kohta olen tehnyt kierrokseni ja suuntaan polkuni kotia kohti. Tähtimöt kuiskailevat korvaani hiljaa, älä välitä Virnasta, tule tänne niin usein kuin haluat. Tulen,  vastaan niille. Luonto on tehnyt polustani ihmeellisen. Siinä on taikaa. Siinä on elämän voimaa.

Haluatko sinä kertoa luontopolustasi?