Taipua
 
 
Auto satumaahan ajaa.
Mökille saapuminen virittää mieleni satumaisiin tunnelmiin. Puut ovat taipuneet kapean metsätien ylle ja henkäisen ihastuksesta: Onpa kaunista. Auton pysähtyessä haluan kuvata portin satumaahan.
 
 Kaareutua
 
 
Vanhat omenapuut ovat vuosien saatossa kasvaneet jättiläispuiksi. Ne varjostavat mökkiä kesähelteillä, jolloin aurinko paahtaa kuumasti.  Vanhat omenapuut ovat pihapiirin kaunistus.. Silittelen omenapuun runkoa. Melkein tunnen puun sykkeen, sen sisällä virtaa elämä, vaikkei merkkejä olekaan näkyvissä. Kaivonkansi on peittynyt ison lumipaakun alle. Vain hetki ja samaisella kaivon kannella istumme kahvia juomassa, sillä aivan kohta on kesä.
 
Antaa periksi
 
 
Sujuttelen suksillani järven jäälle. Mittaamaton luminen lakeus avautuu silmieni eteen. Lunta on liikaa, joten hiihtäminen muttuu nopeasti tarpomiseksi. Kun hiihdän pois saaren suojasta, tuuli puraisee poskiin ja pienet lumikiteet pöllyävät tuulen riepotellessa niitä ilmassa. Hyvä on hiihtäjän hiihdellä, mutta rajansa kaikella, hiihtämiselläkin. Palaan takaisin saaren suojaan. On hiljaista. Kuulen ainoastaan suksien rahinan, oman hengitykseni lisäksi. Pienet jäljet lumessa kertovat, etten ole ainut liikkuja näillä main.
 
Kumartua

Käärmekuusen pitkät oksat hipovat maata. Aivan kuin se olisi kumartunut kuuntelemaan maan ääniä. Tunsiko se juurissaan Haitin maanjäristyksen sykkeen? Miltähän tuntuu, kun maa jalkojen alla alkaa vavahdella?. Kun kaikki rakennettu hajoaa ja se minkä päällä on kulkenut katoaa.

Pysyä lujana

Paluumatkalla haluan pudottautua lumeen ja kömpiä vanhan kivisillan alle. Vanhan sillan holvit ovat nähneet monenlaista elämää. Jos ne osaisivat kertoa, istuisin mielelläni niitä kuuntelemassa. Nyt vain kuvittelen ja mielikuvittelen.

Hiljentyä

Keskellä joen uomaa virtaa vesi. Se pulppuaa ja kohisee, se jatkaa matkaansa kohti merta. Minäkin olen valmis jatkamaan matkaani.

Hyvää tätä päivää toivottelee Kaanon!