"Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen;
niin kauas kuin silmään siintää, näen järviä lahtineen.
Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee
ja Roineen armaiset aallot sen rantoa hyväelee."
 
"Mä vain olen lintu pieni ja siipeni heikot on;
vaan oisinko uljas kotka, niin nousisin lentohon,
ja nousisin taivoon asti luo Jumalan istuimen
ja nöyrin, hartahin mielin näin laulaisin rukoellen."
 
Zacharias Topeliuksen runoon Kesäpäivä Kangasalla sävelletty maakuntalaulu, on aina kuulunut minun juhannukseeni. Jos en sattumoisin kuule sitä radiosta, laitan vanhan älppärin pyörimään levysoittimeeni.
Izumi Tateno soittaa ja juhannukseni voi alkaa, ensin muistoissani...

 

Koti on siivottu hohtavan puhtaaksi. Vastapestyt matot on levitetty pirtin lattialle. Ruutukuvioiset verhot on silitetty ja ripustettu ikkunaan. Sisään paistava aurinko muodostaa lattialle hohtavan heijastuksen. Avoimesta ikkunasta tuleva leyhähdys heiluttaa verhoa. Katson ulos. Aurinko paistaa korkealta. Pääskyset lentävät taivaan sinessä. On juhlan aika. Juhannuksea aika.

Isä hakee metsiköstä kaksi koivua ja pystyttää ne kuistin oven pieleen. Sisään ja ulos kävellessä oksat hipaisevat kasvojani. Koivut levittävat ympärilleen kesän tuoksua. Äidin kasvattamat pelargoniat kukkivat kuistin ikkunalla.

Kävelen tien yli Riihipihaan. Kimmo-hevonen kopsuttelee pontevasti minua vastaan. Esiliinani taskussa on leivänpala ja hevonen tietää sen. Kimmo hamuaa leivän kädestäni ja päätään ylös-alas heiluttaen se pureskelee herkkupalaansa.

Äiti touhuaa sisällä. Isossa kattilassa kypsyy ohrankryynivelli. Sitä pitää sekoitettaa usein, ettei se pala pohjaan. Äidin  käväistessä ulkona saan luottamustehtävän. Juuri ja juuri yletän sekoittamaan puuroa puukauhalla. Kattilasta leviäävää kypsän vellin tuoksua on vaikea vastustaa. Kohta syötäisiin.

Sen jälkeen mennään saunaan.Sauna lämpiää jo. Katseeni kiinnittyy piipusta ylös nousevaan savuun. Kohti taivasta nouseva savujuova ja sen likkumattomuus paljastaa tuulen tyyntyneen. Ilmassa on odotusta.

Perhoset ja kimalaiset ovat auringosta lämmenneet, ne pyrähtelevät kukasta kukkaan.

 Illalla saamme valvoa niin kauan kuin jaksamme. Sen on isä ja äiti on luvannut meille.

 Yöttömässä yössä on salaperäistä taikaa.

Hyvää ja rauhallista juhannuksen aikaa kaikille blogiystäville toivottelee Kaanon!